Matti Härkönen

Palveluyritys – think Big!

Saavuin juuri Himokselta yritysten ja alueen kehittäjien kanssa käydystä keskustelutilaisuudesta. Tuossa tapaamisessa hahmotimme seuraavien vuosien kehittämisen tärkeimpiä painopisteitä. Lähdimme liikkeelle maailmanlaajuisesta muutoksesta, tsekkasimme valtakunnan tason kehityssuunnat ja pohdimme Himoksen uusia mahdollisuuksia tässä kaikessa. Puhuttaessa koko yhteiskuntaa heiluttelevista muutoksista Ari Ålander (Jykesin kv-matkailumarkkinoinnin johtaja) puuttui tietämättään viimeiset viikot mielessäni pyörineeseen pohdiskeluun: hän totesi, että pakon edessä on keksittävä uusia ratkaisuja – that’s it.

Tuo lause liittyi mielessäni Keith Silverangin, Oras Tynkkysen, Mauri Pekkarisen ja muiden paikalla olleiden inspiroiviin puheenvuoroihin Lahden Sibelius-talolla, jossa keskisuomalaiset risteilijät kohtasivat. Keithin sanoin: ”me voimme yhteiskuntana jatkaa nukkumista ja pitää silmät kiinni muutoksesta ympärillämme, tai yksinkertaisesti vain tarttua toimeen”. Kun tästä näkökulmasta alkaa katsoa ympärilleen ja näkee ne sadat keskisuomalaiset yritykset, jotka ovat päättäneet tarttua toimeen ja ne kymmenet uudet kehityspolut, joita olemme yhteiskunnassa jo nyt päättäneet tukea kohti onnistumista, alkaa silmien edessä kasvaa uusi, hyvin erilainen Suomi. On kuin Suomesta olisi jälleen kerran, yhteisellä päätöksellä, tehty testilaboratorio ihmisten huomispäivän tuotteille ja palveluille aivan kuin Nokian syntyaikoihin.

Tarina on meille kaikille tuttu. Vaikka en itse ollutkaan vielä työelämässä 1980/1990-lukujen taitteessa, tiedän että julkisilla päätöksillä haluttiin luoda edellytykset langattoman viestinnän kehittymiselle. Heti alusta asti ymmärrettiin, ettei pelkkä yritysten investointien rahallinen tukeminen riitä, vaan samalla on mahdollistettava palvelujen ja tuotteiden laajamittainen testaaminen – meillä suomalaisilla! Maailman ensimmäiset GSM-verkot eivät kasvattaneet Suomen niemiin ja notkelmiin pelkästään GSM- mastoja kuin sieniä sateella, vaan myös merkittävää uutta osaamista: uutta osaamista, joka on kantanut meitä yhteiskuntana laman yli näihin päiviin asti.

Nyt Suomi on avattu jälleen uuden osaamisen testilaboratorioksi ja kasvualustaksi. Testilaboratoriona toimii koko esimerkillisesti toimiva hyvinvointiyhteiskuntamme. Tällä kertaa aiheena ei ole pelkästään langattomaan viestintään liittyvän teknologian kehittäminen. Nyt uusiksi kehittämiskokonaisuuksiksi on nousemassa muun muassa puupohjaisten bioenergiaratkaisujen ja siihen liittyvien huomispäivän tuotteiden kehittäminen, palvelujen tuottamiseen liittyvä konseptointi sekä laajempien osaamisen kehittämiskokonaisuuksien konseptointi ja vienti.

Oma työni kiteytyy ajatuksessa osaamisen kehittämisestä rintarinnan palveluliiketoimintaosaamisen kehittämisen kanssa. Yrityksen osaamisen kehittäminen starttaa aina strategisesta valinnasta, oikean kehittämissuunnan määrittelystä. Strategiaa valitessa parhaan vahvistuksen yrityksen kehittämisen suunnalle antavat nykyisten ja tulevien asiakkaiden ajatukset ja käyttäytymismallit. Tämä käyttäjälähtöisten palvelujen ja siihen liittyvän osaamisen kehittäminen on tätä päivää ja huomisen työpaikkoja.

Tästä syntyy herkullinen ajatus. Mitä jos nykyhetkessä pistäisi palveluja tuottavan ja kehittävän yrityksen ajattelemaan Suomea kännykkäajan koelaboratorion kaltaisena uusien palveluinnovaatioiden testialustana ja vasta muuta maailmaa varsinaisena markkinana. Siis mitä?
 
Esitän seuraavan ajatusleikin: Kaukana idässä moni kansa on rakentamassa itseään kohti hyvinvointiyhteiskuntaa. He eivät halua kuitenkaan rakentaa yhteiskuntaansa juuri meidän kaltaiseksemme, vaan haluavat toimia joiltain osin kevyemmin, edullisemmin ja tehokkaammin – ja hyvin paljon suurempia asiakasmääriä palvellen. Heidän haasteensa on niin valtava, että kasvavat huomisen yhteiskunnat ovat hyvin avoimia uudentyyppisille palvelujen toteutukseen liittyville innovaatioille. Tämä ajatuspolku luo kokonaan uudet markkinat meidän palveluyrityksillemme, hyville palvelukonsepteille ja niiden kehittämisestä kiinnostuneille tahoille.

Meitä suomalaisia tässä markkinassa pärjäämisessä auttaa varsinkin kaksi asiaa. Ensimmäiseksi, meillä on jo olemassa tällainen toimiva yhteiskunta, joka on avoin ja tarpeeksi rajattu uusien palvelukonseptien testaamiseen. Toiseksi palvelujen kehittämisestä ja konseptoinnista kiinnostuneille on tarjolla merkittävissä määrin yhteiskunnan tarjoamaa rahallista ja osaamisen kehittämisen tukea.

Yksi merkittävä osaamisen kehittämistyökalu ja palvelujen konseptoinnin väline tämän valtavan markkinapotentiaalin lunastamisessa ovat käyttäjälähtöiseen palvelujen kehittämiseen liittyvät palvelumuotoilun työvälineet. Prosessin on uudentyyppinen lähestymistapa palvelujen tuotteistamiseen.

Jos tämä blogi herätti sinussa uutta kipinää palveluosaamisen kehittämiseen, käy tsekkaamassa tämä käyttäjälähtöisiä palvelumuotoilun työkaluja esittävä lyhyt multimediaesitys ja ota yhteyttä allekirjoittaneeseen. Meillä voisi olla apuja tarjolla juuri sinun palvelukonseptisi kehittämiseen vientituotteeksi asti.